KKO:2000:98
- Asiasanat
- Testamentti, Säätiö, Pesänselvittäjä, Muutoksenhaku, Puhevalta
- Tapausvuosi
- 2000
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S99/646
- Taltio
- 2247
- Esittelypäivä
Testamentin mukaan jäämistö oli tuleva perustettavalle säätiölle. A oli määrätty kuolinpesän pesänselvittäjäksi ja huolehtimaan säätiön perustamisesta. Yhdistys B:tä ei ollut mainittu testamentissa, mutta se toimi perustettavan säätiön alalla, ja A:n laatiman säätiön sääntöluonnoksen mukaan yhdistys saisi nimetä yhden säätiön hallituksen jäsenistä.
Kysymys siitä, oliko yhdistys B:llä oikeutta hakea A:n vapauttamista tehtävistään ja valittaa vapauttamista koskevasta hovioikeuden päätöksestä.
SäätiöL 3 a §Perintökaari 19 luku 6 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Asian käsittely Kuopion käräjäoikeudessa
Asian tausta
C oli testamentissaan määrännyt, että hänen kuolemansa jälkeen kaikki hänen omaisuutensa oli menevä Pohjois-Savossa toimivalle hänen nimeään kantavalle mielenterveyssäätiölle. C:n kuoltua 9.8.1994 Kuopion käräjäoikeus oli 29.9.1995 antamallaan päätöksellä määrännyt asianajaja A:n C:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi ja huolehtimaan testamentissa määrätyn säätiön perustamisesta. Itä-Suomen hovioikeus ei ollut tuomiollaan 21.11.1996 muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Korkein oikeus ei ollut myöntänyt asiassa valituslupaa päätöksellään 3.11.1997.
Hakemus
Mielenterveyden keskusliitto r.y. (yhdistys) vaati, että A vapautetaan pesänselvittäjän ja säätiön perustajan tehtävistään ja että käräjäoikeus määrää tähän tehtävään uuden sopivaksi katsomansa henkilön. Yhdistys katsoi A:n toimineen säätiön perustamistoimissa sopimattomasti. Puhevaltaansa asiassa yhdistys perusteli perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentin säännöksellä, jonka mukaan jokainen, jonka oikeus on riippuvainen pesänselvityksestä, voi hakea pesänselvittäjän vapauttamista toimestaan. Hakijayhdistykselle oli annettu säätiön säännöissä oikeus esittää jäsen säätiön hallitukseen. Oikeus voi myös viran puolesta antaa vapauttamismääräyksen saatuaan pesänselvittäjän sopimattomattomuudesta tiedon.
Vastaus
A vaati hakemuksen jättämistä tutkimatta, koska yhdistyksellä ei ole asiassa puhevaltaa. Yhdistys ei ollut C:n kuolinpesän osakas, eikä yhdistyksen oikeus riippunut pesänselvityksestä silläkään perusteella, että A oli jossakin yhteydessä alustavasti kaavaillut säätiölle sellaista hallintomallia, missä yhdistys olisi oikeutettu nimeämään yhden säätiön hallituksen jäsenen. Säätiölle ei ollut vahvistettu sääntöjä. Toissijaisesti A vaati hakemuksen hylkäämistä perusteettomana kiistäen väitteet menettelynsä sopimattomuudesta.
Käräjäoikeuden päätös 29.5.1998
Yhdistyksen puhevalta
Perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan jollei pesänselvittäjä ole toimeen sopiva, on hänet vapautettava, milloin joku, jonka oikeus riippuu pesän selvityksestä, sitä vaatii. Säätiölain 3a §:n 2 momentin mukaan, "mitä perintökaaressa säädetään pesänselvittäjän vapauttamisesta toimestaan, on vastaavasti sovellettava tällaiseen henkilöön".
Kuopion käräjäoikeuden 29.9.1995 antaman päätöksen saatua lainvoiman 3.11.1997 C:n kuolinpesän ainoa osakas oli ollut perustettava säätiö, jota edusti säätiön perustajaksi määrätty A. Yhdistys ei ollut kuolinpesän osakas. Perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan se, jonka oikeus riippui pesänselvityksestä, oli oikeutettu vaatimaan pesänselvittäjän vapauttamista. Pesänselvityksellä tässä tapauksessa tarkoitettiin myös säätiön perustamista. C oli 14.4.1961 allekirjoittamallaan testamentilla määrännyt "kaiken omaisuuden Pohjois-Savossa toimivalle minun nimeäni kantavalle mielenterveyssäätiölle". Testamentin sisältö oli niukka. Yhdistys oli yksi - tosin ei ainoa - mielenterveyden alalla toimiva järjestö. A:n säätiölle laatimassa sääntöluonnoksessa yhden yhdistyksen hallituksen jäsenen nimesi yhdistys. A:n väite, että sääntöjä ei ollut vielä vahvistettu, piti paikkansa. Yhdistyksellä ei sinänsä ollut subjektiivista oikeutta saada edustajaansa säätiön hallitukseen tai saada säätiöstä muuta etua. Mikäli kyseistä perintökaaren ja säätiölain puhevaltasäännöstä tulkittiin ahtaasti, ei kenelläkään olisi mahdollisuutta valvoa A:n toiminnan lainmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, paitsi silloin kun A osoittautuisi toimeen sopimattomaksi.
Hakijayhdistys edusti sitä tahoa, jonka hyväksi C:n säätiö oli perustettu. A oli kuullut yhdistystä säätiön perustamisvaiheessa ja sääntöluonnoksessa antanut yhdistykselle oikeuden nimetä yhden jäsenen perustettavan säätiön hallitukseen. Käräjäoikeus tulkitsi lakia tarkoitusmukaisuussyistä väljästi ja katsoi, että hakijalla oli oikeus vaatia pesänselvittäjän / säätiön perustajan vapauttamista ja että hakijalla oli asiassa puhevalta.
Käräjäoikeus lisäksi totesi, että sillä oli oikeus omasta aloitteestaan vapauttaa pesänselvittäjä ja säätiön perustaja, jos sen tietoon tuli seikkoja, joiden perusteella pesänselvittäjää / säätiön perustajaa oli pidettävä toimeensa sopimattomana.
Pääasia
Käräjäoikeus katsoi tuomiostaan ilmenevin perustein, että aikoessaan kutsua C:n suvun edustajan ja erään asianajajan kauppakamarin edustajana säätiön ensimmäiseen hallitukseen A ei ollut menetellyt C:n testamentin hengen mukaisesti. Käräjäoikeuden mielestä A:n mainittu menettely säätiötä perustettaessa ei ollut ollut sopivaa. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että säätiön etu perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentin erityisenä syynä vaati, että A oli vapautettava pesänselvittäjän ja säätiön perustajan toimesta ja että siihen oli määrättävä joku toinen henkilö.
Käräjäoikeus katsoi, että A ei ollut sopiva kyseiseen pesänselvittäjän ja säätiön perustajan toimeen.
Käräjäoikeus vapautti A:n pesänselvittäjän ja säätiön perustajan toimesta ja määräsi tehtäviin toisen asianajajan suostumuksensa mukaisesti.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Perola.
A valitti hovioikeuteen.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 8.4.1999
Yhdistyksen puhevalta
Perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan, jollei pesänselvittäjä ole toimeensa sopiva, on hänet siitä vapautettava, milloin joku, jonka oikeus riippuu pesän selvityksestä, sitä vaatii. Sama on laki, milloin pesän selvitys jostakin erityisestä syystä on uskottava toiselle. Jos oikeuden tietoon tulee seikkoja, joiden perusteella pesänselvittäjää on pidettävä toimeensa sopimattomana, voi oikeus omasta aloitteestaan vapauttaa hänet siitä. Säätiölain 3a §:n 2 momentin mukaan, mitä perintökaaressa (40/65) säädetään pesänselvittäjän vapauttamisesta toimestaan, on vastaavasti sovellettava henkilöön, jonka tuomioistuin on määrännyt huolehtimaan säätiön perustamisesta.
Hovioikeus katsoi, että yhdistykselle perustettavan säätiön sääntöluonnoksessa annettu oikeus esittää jäsen säätiön hallitukseen ei ollut edellä mainitun perintökaaren säännöksen 1 virkkeessä tarkoitettu oikeus, jonka nojalla yhdistys olisi ollut oikeutettu käräjäoikeudessa vaatimaan A:n vapauttamista pesänselvittäjän ja säätiön perustajan tehtävästään. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa yhdistyksen hakemusta tutkittavakseen. Käräjäoikeudella oli kuitenkin sanotun säännöksen 3 virkkeen nojalla ollut oikeus omasta aloitteestaan ottaa tutkittavakseen, oliko A vapautettava pesänselvittäjän ja säätiön perustajan tehtävistään.
Huomioon ottaen C:n testamentissa oleva määräys, jonka mukaan hänen omaisuutensa oli menevä kokonaisuudessaan hänen nimeään kantavalle mielenterveyssäätiölle, ja yhdistyksen käräjäoikeudelle ilmoittamat tapahtumatiedot säätiön perustamistoimista käräjäoikeudella oli ollut perusteltua syytä kuulla asiassa myös A:n toimista käräjäoikeudelle ilmoittanutta yhdistystä.
Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus, poistaen lausunnon yhdistyksen hakemuksesta, jätti yhdistyksen hakemuksen puhevallan puuttumisen johdosta tutkimatta. Näin ollen asiassa jäi tutkittavaksi, oliko oikeuden tietoon tullut seikkoja, joiden perusteella A:ta oli pidettävä pesänselvittäjän ja säätiön perustajan toimiin sopimattomana ja oliko hänet sen johdosta vapautettava niistä.
Pääasia
Päätöksestään ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi, että A:n menettelyä hänen aikoessaan kutsua säätiön hallituksen jäseniksi C:n suvun edustajan ja erään toisen asianajajan ei ollut pidettävä testamentin hengen vastaisena tai muutoinkaan sopimattomana. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden johdosta säätiön etu olisi vaatinut, että A vapautettaisiin säätiön perustajan tehtävästään. Hovioikeuden tietoon ei ollut yhdistyksen toimesta tai muutoinkaan tullut seikkoja, joiden nojalla A:ta olisi ollut pidettävä sopimattomana kysymyksessä oleviin pesänselvittäjän ja säätiön perustajan toimiin.
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen sekä määräsi A:lle annetun määräyksen pesänselvittäjän ja säätiön perustajan tehtäviin olemaan uudelleen voimassa hovioikeuden päätöksen antopäivästä alkaen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lumiala, Snellman ja Heino. Esittelijä Petri Sahi.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Yhdistykselle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhdistys vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja yhdistyksen hakemus hyväksytään.
A vastasi valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
C oli testamentissaan määrännyt, että hänen kuolemansa jälkeen kaikki hänen omaisuutensa oli menevä Pohjois-Savossa toimivalle C:n nimeä kantavalle mielenterveyssäätiölle. Asianajaja A oli määrätty C:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi ja huolehtimaan testamentissa määrätyn säätiön perustamisesta.
Nyt kyseessä olevassa asiassa Kuopion käräjäoikeus on yhdistyksen hakemuksesta vapauttanut A:n sanotuista tehtävistään. Itä-Suomen hovioikeus on jättänyt yhdistyksen hakemuksen puhevallan puuttumisen vuoksi tutkimatta ja kumonnut käräjäoikeuden päätöksen.
Korkeimmassa oikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko yhdistyksellä ollut oikeus hakea käräjäoikeudelta A:n vapauttamista tehtävistään ja muutosta hovioikeuden päätökseen pääasiassa.
Perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan pesänselvittäjä on vapautettava toimestaan, jollei hän ole siihen sopiva. Vapauttamista on lainkohdan nojalla oikeutettu vaatimaan "joku, jonka oikeus riippuu pesän selvityksestä". Säätiölain 3a §:n 2 momentin mukaan mitä perintökaaressa säädetään pesänselvittäjän vapauttamisesta toimestaan, on vastaavasti sovellettava henkilöön, jonka tuomioistuin on määrännyt huolehtimaan säätiön perustamisesta.
Korkein oikeus toteaa, ettei yhdistystä eikä sen toimintaa ole mainittu C:n testamentissa. Testamentista ei muutoinkaan ilmene, että säätiön perustamisella olisi tarkoitettu vaikuttaa yhdistyksen etuihin, oikeuksiin tai asemaan.
Perustamisvaiheessa on mahdollista säätiön säännöissä määrätä säätiön sidonnaisuudesta toiseen oikeushenkilöön. Testamentti, jonka sanamuoto viittaa itsenäiseen säätiöön, ei ole velvoittanut tällaisten sääntömääräysten laatimiseen. Yhteyksien luominen säätiön ja yhdistyksen välillä ei myöskään ole ollut säätiön perustamiselle tai sen toiminnalle välttämätöntä. Laatimassaan sääntöluonnoksessa A on tosin kaavaillut, että yhdistys saisi nimetä yhden säätiön hallituksen jäsenistä. Tämäkin yhteys yhdistyksen ja säätiön välillä perustuu kuitenkin vain suunnitelmiin, joiden toteutuminen on epävarmaa, kunnes säätiö on perustettu.
Yhdistys toimii valtakunnallisesti samalla alalla kuin perustettava säätiö. Testamentti on kuitenkin säätiön toimintamuotojen osalta täysin avoin. Perustettavan säätiön edunsaajat eivät ole ennalta yksilöitävissä. Säätiön tarkoitus voidaan toteuttaa monella tavalla. Yhteneväisestä yleisestä tavoitteesta huolimatta ja vaikka yhdistyksen tehtäviin kuuluu säätiön perustamisesta hyötyvien eduista huolehtiminen, perustettavan säätiön ja yhdistyksen toiminnat eivät liity kiinteästi tai läheisesti toisiinsa niin, että yhdistyksen oikeuden voitaisiin katsoa olevan riippuvaisen säätiön perustamisesta.
Yhdistys on perustellut puhevaltaansa myös sillä, että mikäli yhdistykselle ei myönnettäisi puhevaltaa asiassa, kellään ulkopuolisella ei olisi mahdollisuutta saattaa säätiön perustajaksi määrätyn tointen sopimattomuutta tuomioistuimen tutkittavaksi. Tämän johdosta Korkein oikeus toteaa, että edellä mainituissa, säätiölain 3a §:ssä ja siinä viitatussa perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentissa puhevalta asiassa, joka koskee säätiön perustamisesta huolehtimaan määrätyn henkilön vapauttamista toimestaan, on annettu niille, joiden oikeus riippuu pesän selvittämisestä ja säätiön perustamisesta. Tuomioistuin voi kuitenkin myös omasta aloitteestaan vapauttaa säätiön perustajaksi määrätyn henkilön toimestaan. Viimeksi mainitussa lainkohdassa todetaan nimenomaisesti, että tällaiseen menettelyyn ryhdytään silloin, kun oikeuden tietoon tulee seikkoja, joiden perusteella henkilöä on pidettävä toimeensa sopimattomana. Tähän nähden on selvää, että yhdistys on voinut saattaa käsityksensä A:n toiminnasta ja toimenpiteistä käräjäoikeuden tietoon. Niinikään on asianmukaista, että käräjäoikeus on kuullut yhdistystä asiassa selvityksen saamiseksi. Yhdistys ei kuitenkaan tämän kuulemisenkaan seurauksena ole saanut asianosaisen tai siihen verrattavan puhevaltaa asiassa, kun sen oma oikeusasema, sen mukaisesti kuin edellä on todettu, ei ole ollut riippuvainen säätiön perustamisesta.
Edellä olevan perusteella Korkein oikeus katsoo, ettei yhdistyksellä ole puhevaltaa asiassa. Hovioikeuden käsittelyratkaisu jää siten pysyväksi. Koska yhdistyksellä ei ole ollut oikeutta hakea muutosta hovioikeuden päätökseen pääasian osalta, yhdistyksen valitus jätetään tältä osin tutkimatta.
Päätöslauselma
Mielenterveyden keskusliitto r.y:n valitus hovioikeuden käsittelyratkaisusta hylätään. Yhdistyksen valitus pääasiassa jätetään tutkimatta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Tulokas, Vuori, Bygglin ja Mansikkamäki. Esittelijä Jukka Sippo.